CareCare – Innovatiiviset potilassiirron apuvälineet syntyivät tiimityöllä ja pitkän työuran tuomalla kokemuksella

6.4.2020

Satu Niiranen, Karelia-ammattikorkeakoulu

Anneli Muona

CareCare helpottaa tuotteillaan potilassiirtoja, ja lisää turvallisuutta estämällä liukastumisia. Tuotekehitys ideasta tuotteeksi ei olisi ollut mahdollista ilman toimialatuntemusta ja yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Draft-ohjelma toimi liikeidean kehityksen ponnahduslautana, jonka jälkeen CareCare sai jatkorahoitusta usealta taholta.

CareCaren toimitusjohtaja, Anneli Muona, on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri ja fysioterapeutti. Anneli luotsaa CareCarea, ja palaa keväällä Karelia-ammattikorkeakouluun projektipäälliköksi.

Anneli tituleeraa itseään kuperkeikkamaisteriksi. Nimitys on kuvaava, koska hän on uskaltanut rohkeasti heittäytyä yrittäjyyden ja työelämän pyörteisiin. Kun jokin uusi mahdollisuus on tullut kohdalle, Anneli on rohkeasti tarttunut siihen.

Annelille on kertynyt vuosien aikana huima määrä yrittäjä- ja opettajakokemusta. Hän toimi yrittäjänä jo opiskeluaikana monialaisessa Liikuntahoito Oy:ssä. Muutettuaan Itä-Suomeen, hän toimi opettajana sairaanhoito-oppilaitoksessa ja yrittäjänä fysikaalisessa hoitolaitoksessa Ilomantsissa. Sen jälkeen hän toimi 30 vuotta lehtorina terveysalan oppilaitoksessa.

Opetusvuosien jälkeen oli kuitenkin aika vaihtaa suuntaa. Suunnannäyttäjänä toimi keskustelu Draft-ohjelman asiantuntijan kanssa.

Keskustelut johtivat kehittämään potilassiirron apuvälineitä. Draft-ohjelma pyrkii omien verkostojensa avulla täydentämään hakijoiden osaamista kannattavan liiketoiminnan mahdollistamiseksi. Draft-asiantuntija toi esille tuotesuunnittelijan tarpeen, ja ehdotti yhteistyötä Aino Lampion kanssa. Anneli ja Aino työstivät Draft-ohjelman rahoituksen avulla liikeideaansa eteenpäin, tekivät messuvierailun sekä pohtivat patentointiin liittyviä asioita.

 

Lisärahoituksen tarve

Kehitystyö oli vasta alussa, ja CareCare tarvitsi lisärahoitusta. Draft-ohjelma ohjasi tiimin Tiedepuiston Hautomoon. Hautomo-työskentelyn lopputuloksena CareCare voitti 2014 Business Joensuun Start Me Up -liikeideakilpailun. Tiedepuiston Hautomo on nykyisin Business Joensuun Yrityskiihdyttämö.

CareCaren ensimmäistä liikeideaa ja tuotetta ei kuitenkaan voitu viedä tuotantovaiheeseen, koska sitä ei pystytty valmistamaan puuttuvien tuotantomenetelmien takia.

 

Tämä on ollut yksi CareCaren vahvuus – ymmärtää, että ensimmäiseen liikeideaan ei voi rakastua. On oltava valmis muovautumaan ja mukautumaan tuotannollisesti sekä markkinoiden näkökulmasta.

 

Vuonna 2014 CareCare sai kokeneen startup-sijoittajan ja yrittäjän, Kim Väisäsen bisnesenkelikseen. Väisänen saa Annelilta paljon kehuja: ”Hän antoi oman asiantuntijuutensa käyttöön, ja hän ymmärtää startup-yrityksiä. Kimillä on kokemusta monista ideoista ja yritysmuodoista. Hän ymmärtää, että tämä ei ole helppoa, ja välillä joutuu hakemaan pitkäänkin ideaa, joka toimii.”

CareCare ideoi yhdessä teollisen muotoilijan Heikki Koivurovan ja Aino Lampion kanssa sellaisen kitkaa vähentävän potilassiirron apuvälineen, joka oli mahdollista valmistaa teollisesti. Myöhemmin mukaan tulivat myös kitkaa lisäävät apuvälineet, joiden avulla liikevaihto alkoi kasvaa.

Kim Väisäsen kannustuksella Anneli haki lisää paikallisia rahoittajia. CareCare sai pohjoiskarjalaista rahoitustukea Ouneva Groupin Heikki Nevalaiselta sekä Joensuun meijerin tehtaanjohtajalta Matti Jokiniemeltä ja tuotantopäälliköltä Kari Ruotsalaiselta. Nykyisin Ruotsalainen toimii CareCare Oy:n tuotantopäällikkönä.

Anneli listaa asioita, jotka hänen mielestään olivat tärkeitä lisärahoituksen saamisessa:

  • Tuotteita oli jo valmistettu
  • Kim Väisänen oli jo rahoittajana
  • Vankka oman toimialan tuntemus
  • Iän mukanaan tuoma varmuus ja kokemus

Muina rahoitusinstrumentteina CareCare on käyttänyt TEKESin tuotekehitysavustusta ja lainaa, ELY-keskuksen avustusta sekä Finnveran lainaa.

IGS -pitosukat – pitoa ja turvallisuutta vierekkäin.

Tuotekehitys

Tuotekehitysprosessi eteni Total Design Oy:n teollisen muotoilijan, Heikki Koivurovan, neuvojen ohjaamana. Myös Aino Lampion vahvuus tuotesuunnittelijana ja -testaajana oli tärkeässä roolissa. Annelin mukaan Heikki Koivurova tuntee materiaalit, ja tietää sopivat yhteistyökumppanit erilaisille tuotteille. Hän myös neuvoi, missä tuotteet voisi valmistaa.

Yhteistyökumppaniksi löytyi elintarvikepakkauksia valmistava Amcor Flexibles Finland Oy, joka haki uusia kumppanuuksia ja tuotteita tuotantoonsa. Amcor alkoi valmistaa kitkaa vähentäviä potilassiirron kalvoja. Mukana tuotantoprosessissa oli lisäksi paikallinen toimija Vesuto, joka on erikoistunut muovituotesuunnitteluun.

CareCare haki ensimmäisille prototyypeille valmistajaa Länsi-Suomesta, koska paikallista osaamista ei löytynyt. Anneli iloitsee siitä, että tuotanto on pystytty myöhemmin siirtämään Itä-Suomeen, ja sitä kautta lisätty paikallista työllisyyttä.

 

Prototyyppien testaus Lapin keskussairaalassa synnytti CareCarelle uuden tuotteen.

 

Pohjois-Karjalan keskussairaala toimi hyvänä alustana prototyyppien ensimmäisille testauksille. CareCare IGS -pitosukkien testaus Lapin keskussairaalassa poiki CareCarelle uuden tuotteen, kitkanauhan. Sairaalaolosuhteissa testattu prototyyppi sai sairaanhoitajat kertomaan omista tarpeistaan potilassiirtojen yhteydessä.

CareCare IGR -kitkanauha sopii hyvin hoitajan käteen esimerkiksi kylvetyksen yhteydessä. Kitkanauha auttaa myös potilaita saamaan paremman otteen liikkumavälineen kahvasta. Tuotteen kaikkia käyttökohteita ei Annelin mukaan vielä tiedetäkään!

 

IGS -pitosukat

 

CE-merkintä

Terveydenhoitotuotteiden tutkimus ja CE-merkinnän saaminen vie paljon aikaa ja on kallista. Fimean mukaan CE-merkintä toimii valmistajan vahvistuksena siitä, että se täyttää sitä koskevat olennaiset vaatimukset.

 

”Yhteistyö sairaaloiden kanssa ja tuotteiden kliininen tutkiminen sairaalaolosuhteissa on ollut välttämätöntä CE-merkinnän saamiseksi.”

– Anneli Muona

 

CareCare on tehnyt myös vankkaa tieteellistä testausta tuotteilleen sovelletun fysiikan laitoksella Itä-Suomen yliopistossa, Kuopiossa. Tuotteiden testaamiseen tarvittiin lisäksi tutkimuslupa monelta eri taholta:

  • Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta
  • Erikoissairaanhoidon tutkimuslupakäytäntöjen mukaisesti erikoissairaanhoidon yksiköstä
  • lupa lääkinnällisten laitteiden kliiniseen tutkimukseen Valviralta

CareCare on saanut patentointia varten joitakin avustuksia, ja sen on tarkoitus laajentaa patenttia Euroopan laajuiseksi.

Tuotteet sairaalakäyttöön

Yliopistolliset sairaalat käyttävät CareCaren tuotteita.

 

”Kun asiakkaana on HUS, se toimii hyvänä referenssinä, ja tuotetta on

helpompi levittää myös muualle.”

– Anneli Muona

 

Ennen kuin tuote on käytössä sairaalassa, tulee sitä ennen vakuuttaa monta eri ihmistä ja tahoa. Osastonhoitajat tulee vakuuttaa tuotteen toimivuudesta, ja sairaalan materiaalivastaavien tulee varmistua materiaalin sopivuudesta terveydenhoitoon. Hankintatoimen kanssa on hyvä pyrkiä tekemään hankintasopimus tai pyytää tarjous ja sopia hinnoista. Myös hygienia- ja potilasturvallisuusvastaavat arvioivat tuotetta.

Kansainvälisen markkinan vaatimukset

Koronavirus sotki kansainvälistymissuunnitelmia. Sairaalat ovat nyt shokkitilanteessa, ja keskittyvät vain koronasta selviytymiseen. CareCaren tuotteet ovat potilas- ja periodikohtaisia, joten niitä tarvitaan nyt sairaaloissa.

CareCare on juuri kartoittamassa erilaisia suuntia ja mahdollisuuksia kansainväliselle myynnille. Lanseeraus kansainvälisillä markkinoilla tulee suunnitella huolellisesti etukäteen.

Annelin mukaan yksi mahdollisuus terveydenhoidon tuotteen lanseeraukseen ulkomailla olisi esimerkiksi testaus- ja tiedotustilaisuuden järjestäminen lähetystössä.

Mukana voisi olla HUSin ja muiden yliopistosairaaloiden lääkäreitä, osastonhoitajia, hoitajia ja fysioterapeutteja ja johtajia kertomassa kokemuksiaan tuotteesta. Kohdemaan sairaaloista voisi pyytää paikalle hankintojen vastuuhenkilöitä, lääkäreitä, osastonhoitajia, hoitajia ja fysioterapeutteja, jolloin terveydenhoidon ammattilaiset voisivat keskustella tuotteen käyttökohteista ja ominaisuuksista. Tällaisen tilaisuuden järjestämiseen tulee varata n. 50 000 €.

 

”Tilaisuus, jossa on iso, ammattimainen delegaatio, on uskottava tapa toimia, jos tuotteen haluaa kansainvälisille markkinoille nopeammassa aikataulussa.”

– Anneli Muona

 

Tällaisen tilaisuuden järjestäminen voi saada tuotteen kansainvälisille markkinoille suurin piirtein vuodessa. Messukäyntien pohjalta aikajana tuotteen kansainvälisille markkinoille saamiseen olisi n. 2-5 vuotta.

Haasteita ja uuden oppimista

Anneli kertoo, että matkan varrella on ollut monta sellaista kohtaa, jossa on tehnyt mieli luovuttaa. Annelin mukaan maratoonarityyppi on yrittäjyydessä parempi kuin sadan metrin juoksija.

Myyntityöhön kuluu paljon aikaa, ja ajokilometrejä kertyy reippaasti. Anneli pohtii, että teknologia voisi tulla avuksi: materiaalinäytteet voisi lähettää asiakkaille etukäteen, ja tuote-esittelyn ja -opastuksen voisi pitää esimerkiksi Skypen kautta.

Anneli korostaa, että myyntityössä korostuu terveydenhoitoalan ja kentän tuntemus. Myyntityön ohella on osattava opastaa ja kouluttaa hoitajia tuotteen käytössä.

 

Vaikka myyjä olisi kuinka hyvä, se ei auta, jos hänellä ei ole

omakohtaista toimialatuntemusta.

 

Yrittäjyyden hyvinä puolina Anneli pitää jatkuvaa uuden oppimista. Uusina asioina vastaan on tullut mm. strategista suunnittelua, taloushallintoa, budjetointia, kassavirta-analyysia, kansainvälistymiseen liittyviä asioita ja myyntityötä. Anneli on oppinut uutta myös markkinoinnista ja miten sitä kohdennetaan eri asiakassegmenteille.

Yhteistyötä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa

CareCare on hyödyntänyt Karelia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen, fysioterapian, liiketalouden ja kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijoiden osaamista oman toimintansa kehittämisessä. Samalla alojen opiskelijoille on tarjoutunut mielenkiintoinen, oikean työelämän mahdollisuus tutkia potilassiirron apuvälineitä. CareCaren tuotteista on tehty myös opinnäytetöitä.

Aatu Hamunen ja Teemu Juntunen (2018) tekivät opinnäytetyön turvallisten potilassiirtojen toteuttamisesta pitosukkien avulla. Elina Jalkanen ja Johanna Pakarinen (2016) toteuttivat toiminnallisen opinnäytetyön liukusiirtimen käytöstä. Otto Piironen ja Ville Takkinen (2016) tutkivat opinnäytetyössään TSF-liukusiirtimen vaikutusta fyysiseen kuormitukseen vuoteessa tapahtuvassa potilassiirrossa.

Liiketalouden ja kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijat ovat tehneet selvitystä mm. Belgian markkinoista ja siitä, mitkä muut maat olisivat soveltuvia CareCaren kansainväliselle laajentumiselle.

 

Lähteet

Fimea. CE-merkintä. https://www.fimea.fi/laakinnalliset_laitteet/tuotteen-markkinoille-saattaminen/ivd-laitteet/ce-merkinta. 6.4.2020.