Joensuun tammikuun 2021 haun tulokset ja vinkkejä tuleville hakijoille.

Vuoden 2021 Draft-ohjelman ensimmäinen hakupäivä Joensuussa oli tiistaina 26. tammikuuta. Ennen hakupäivää kaikki 14 tiimiä, joista 11 oli ensimmäisen kierroksen hakijoita, harjoittelivat liikeidean esitystään Draft-valmentajien avustuksella. 11 ensikertalaista tiimiä olivat valikoituneet esikarsinnasta, jossa hakijoita oli yhteensä 16 tiimiä.

1.2.2021

Teksti: Heikki Immonen, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kuva: Marja-Liisa Ruotsalainen, Karelia-ammattikorkeakoulu

Tiimien esittämien liikeideoiden joukosta valittiin mukaan kuusi tiimiä Draft-ohjelman ensimmäiseen vaiheeseen:

  • Mikko Soivanen ja tiimi, aiheena e-urheilu
  • Andrei Potekhin ja tiimi, aiheena hyötysovellus
  • Minna Takkunen ja tiimi, aiheena asuminen
  • Karoliina Gavrilov ja tiimi, aiheena elintarviketuotanto
  • Maria Weselski-Varis ja tiimi, aiheena työhyvinvointi
  • Väinö Pikkarainen ja tiimi, aiheena e-urheilu

Draft-ohjelman jatkovaiheeseen valittiin mukaan kaksi tiimiä:

  • Marjut Räty ja tiimi, aiheena hyvinvointi ja matkailu
  • Liisi Vuorjoki ja tiimi, aiheena tekstiilituotanto

Onnea valituille! Seuraava hakupäivä järjestetään toukokuussa.

 

Kolme seikkaa, joissa valitut tiimit onnistuivat hyvin

Kun tarkastelemme itse hakupäivän esityksiä, harjoittelusessioita sekä kaikkia Draft-hakuun lähettyjä hakemuksia, erottuu kolme kaikille tiimeille yhteistä tekijää:

  • Tiimit tiesivät mistä puhuvat
  • Tiimit esittelivät liikeideaa, eivät tuoteideaa
  • Tiimeille oli jo tehtynä tai par ‘aikaa menossa pienimuotoinen kokeilu

 

Tiimit tiesivät mistä puhuvat

Jokaisen valitun tiimin jäsenten työkokemus tai muu osaaminen oli yhteensopiva itse liikeidean kanssa. Usein sanotaan, että pelkkä idea riittää. Todellisuudessa pelkkä idea riittää vain silloin, jos sen esittäjä tietää mistä puhuu. Jos asiaa tunteva innostuu jostakin ideasta, on ideassa ainakin perusasiat kunnossa.

 

Tiimit esittelivät liikeideaa, eivät tuoteideaa

Kaikki valitut tiimit noudattivat annettuja ohjeita ja käyttivät annettua liikeidean esityspohjan rakennetta. Lisäksi he ottivat harjoittelutilanteessa annetut vinkit vastaan ja paransivat esitystään itse hakupäivään. Liikeidean esityspohja vahvuus on siinä, että se ohjaa zoomaamaan ulos pelkästä tuoteideasta koko liikeideaan. Liikeideaan kuuluu tuoteidean lisäksi ymmärrys mm. asiakastarpeesta ja markkinoista, tuotannosta ja markkinoinnista, talousluvuista ja kilpailusta.

 

Tiimeille oli jo tehtynä tai par ‘aikaa menossa pienimuotoinen kokeilu

Oli myös merkille pantavaa, että jokaisella valitulla tiimillä oli jo tehtynä tai par’aikaa menossa pienimuotoinen kokeilu liikeideasta potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Joissakin tapauksissa testiasiakkaita oli jo laskutettu esimerkiksi NY-yrityksen tai laskutuspalvelun kautta. Pienimuotoinen kokeilu osoittaa, että liikeidealle voi ainakin alustavasti olla kysyntää ja, että tiimi on kyvykäs tuottamaan testaamiskelpoisen tuotteen tai palvelun. Pilottiasiakkaiden kanssa oman konseptin testaaminen mahdollista. Hinnoitteluun kannattaa ottaa paljon vinkkejä, ja kokeilemalla selviää, mikä on asiakkaiden maksukyky.

 

Kolme esityksen tai liikeidean seikkaa, joissa useimmilla tiimeillä oli parannettavaa.

Hakupäivää edeltäneiden harjoitussessioiden aikana sekä vielä itse hakupäivänä nousi esiin muutama yleinen puute tiimien esityksessä tai itse liikeideassa. Kun nämä seikat muutetaan neuvoiksi, saadaan:

  • Show, don’t tell
  • Poista tekstiseinä
  • Kerro mikä erottaa teidät kilpailusta

 

Show, don’t tell

Show, don’t tell on aikaa kestävä oppi, joka kuuluu niin runouteen ja kirjallisuuteen, kuin työhakemusten laadintaan sekä tuotteen markkinointiin. Show, don’t tell tarkoittaa sitä, että asiaa kuvaavaan adjektiivin sijaan (runous, kirjallisuus) tai sen rinnalla (työhakemukset, markkinointi) annat konkreettisia todisteita adjektiivin tueksi. Muistan aina erään työhakemuspajan, jossa nuori naishenkilö kirjoitti hakemukseen omaavansa hyvät päättelytaidot (show). Kun haimme todisteita väitteen tueksi, kertoi nainen voittaneensa nuorempana shakin nuorten Suomen mestaruuden (tell). Työhakemuksen teho pomppasi heti uudelle tasolle.

Draft-hakijoiden esityksissä puute näkyi eniten kolmessa asiassa. Ensinnäkin, kaikki tiimit eivät antaneet konkreettisia esimerkkejä omasta (työ-)kokemuksestaan, joka tuki tiimin liikeideaa. Toiseksi, tiimit eivät tarpeeksi selvästi kertoneet jo olemassa olevista yhteistyökumppaneistaan. Kolmanneksi, tiimien kuvaus tuotteestaan tai palvelustaan jäi joissain tapauksissa epämääräiseksi. Konkretia ja todisteet tekevät esityksestä uskottavan. Jos sinulla ei ole mitään konkreettisia todisteita kertomasi tueksi, on se merkki siitä, että niitä kannattaa hankkia.

 

Poista tekstiseinä.

Tekstiseinä, eli englanniksi Wall of Text, tarkoittaa esitysdiaa, missä dia on täynnä tekstiä kappaleiden tai ranskalaisten viivojen muodossa. Kuulijan aivot eivät pysty prosessoimaan yhtä aikaa luettua ja puhuttua tekstiä. Vaikka teksti olisi täsmälleen sama, on tämä aivoille työlästä. Paljon tehokkaampaa on laittaa dioille sopivaa grafiikkaa ja muutamia avainsanoja tai yksi avainvirke. Tässä tilanteessa kuulija voi hyvin havainnoida kuvaa, ja kuulla samalla mitä sinulla on kerrottavana.

 

Kerro mikä erottaa teidät kilpailusta.

Kun valmistelet oman yrityksen perustamista ja hiot liikeideaasi, kysy itseltäsi: ”Mikä erottaa yritykseni kilpailusta?” Tämä on tärkeää siksi, koska asiakas ei koskaan näe sinun tuotettasi tai palveluasi erityksessä muista vaihtoehdoista. Asiakkaan päässä tilanne on aina kilpailuasetelma. Tämän vuoksi on tärkeää korostaa sitä, mikä on se sinun palvelusi juttu tai erottumistekijä. Mitä sellaista konkreettista hyötyä pystytyt tarjoamaan, mikä saa asiakkaan valitsemaan sinun palvelusi? Missä asiakkaalle tärkeässä asiassa yrityksesi on ainoa, ensimmäinen, paras, helpoin tai halvin?