Draft-yrittäjyysohjelma täyttää vuonna 2022 pyöreät 10 vuotta. Tässä ajassa ohjelma on kehittynyt kansallisesti ainutlaatuiseksi alkavien yrittäjien työtä Itä-Suomessa tukevaksi toiminnaksi.
3.5.2021
Heikki Immonen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Alussa oli huoli hyvien ideoiden unohtumisesta pöytälaatikkoon
Vuosina 2007-2011 toiminut Tekesin TULI-ohjelma antoi alkusysäyksen itäsuomalaiselle korkeakoululähtöisen yrittäjyyden edistämistoiminnalle. Vuonna 2012 Karelia-ammattikorkeakoulu yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa yhdisti voimansa Draft-yrittäjyysohjelmassa (Draft Program®). Draft on siitä lähtien tukenut tiimejä mikrorahoituksen ja valmennuksen keinoin. Vuonna 2018 ohjelma liittyi ammatillisen 2.asteen kouluttaja Riveria, sekä Savonia-AMK ja SAKKY Pohjois-Savosta.
Pitkien välimatkojen Itä-Suomessa pärjää monimuotoisella yrittäjyydellä
Tehtävä on tärkeä sillä pitkien välimatkojen Itä-Suomessa osaavat ihmiset ovat keskeinen tekijä alueiden elinvoimalle. Työmarkkinoiden pienuudesta johtuen, varsinkin palkkatöistä tai suoraan opinnoista yrittäjäksi siirtyminen ja sitä kautta enemmän itsensä näköisen uran rakentaminen on monien haaveena. Ongelmana on, että perinteiset yrityspalvelut ja rahoitusmallit ymmärtävät erittäin huonosti tämän kohderyhmän olosuhteita.
Se mikä toimii metropolissa, ei välttämättä toimi susirajalla
Toinen, pienemmän väestöpohjan ja aluetalouden haaste on se, että monet yrittäjyyden edistämisen toimintamallit ja ohjelmat on kehitetty metropolialueiden ja suurten kaupunkiseutujen tarpeisiin. Maailmanmittakaavassa pääkaupunkimmekin tuntuu pieneltä. Mutta myös suurtenkin alueiden toimijoilla on vaikeuksia tarjota ajantasaista tukea ja valmennusta erittäin nopeiden teknologisten ja poliittisten muutosten maailmassa. Perinteinen asiantuntija- ja konsulttikeskeinen ratkaisu on kallis, ja saadut opit ovat harvoin sellaiseen yhteensopivia itäsuomalaisiin olosuhteisiin.
Draft-yrittäjyysohjelma ja tutkivan yrittäjyyden toimintamalli
Vuonna 2018 Draft-ohjelmassa tunnistettiin muutoksen paine ja vanhojen yritysvalmentaja-valmennettava -mallien riittämättömyys. Työskentely alkaa liian usein nollasta, ja uusien alkavien yrittäjien on liian usein keksittävä sama pyörä uudestaan ja uudestaan. Erilaiset hankkeet ja yrittäjyyden edistäjät julkaisevat paljon yleisesti hyödyllistä tietoa, mutta niistä puuttuu paikallinen ja toimialakohtainen konteksti. Osaamista kyllä kertyy yritysneuvojille itselleen, mutta tämä tieto siirtyy vain yritysneuvojan tuleville asiakkaille. Jos neuvoja siirtyy toisiin tehtäviin, menetetään kumuloitunut paikallinen toimialaspesifi tieto hetkessä.
Tilanteessa, jossa teknologinen ja markkinoiden muutos on nopeaa, olisi paikalliset hyvät käytännöt saatava nopeasti muiden alueella liiketoimintaa aloittavien tietoon.
Draft-ohjelmassa otettiin käyttöön nk. tutkivan yrittäjyyden malli (eng. exploratory entrepreneurship), mikä on korkeakouluille luonteenomainen keino edistää ja tukea yrittäjyyttä alueellaan. Tutkivan yrittäjyyden -toimintamallissa korkeakoulusta tulevat yritysvalmentajat tukevat alkavaa yrittäjää tämän polulla, mutta samaan aikaan he ovat hankkimassa paikallisesti relevanttia uutta tietoa.
Nämä tiedot tämä tutkiva yritysvalmentaja jalostaa nk. hyötyjulkaisuiksi, jotka voivat ottaa monenlaisia muotoja blogikirjoituksista, sähköisiin oppaisiin, videoihin ja podcasteihin. Hyötyjulkaisut on kirjoitettu niin, että ohjeistavat muita vastaavanlaisen ongelman kanssa painivia alkavia yrittäjiä ongelman ratkaisussa.
Uusia työkaluja alkavien yrittäjien tarpeisiin
Toinen tapa, jolla tutkivan yrittäjyyden -mallissa tuotetaan uutta tietoa, on yritysvalmentajien pyrkimys soveltaa ja testata uusimpia kansainvälisiä yrityskehittämisen työkaluja ohjelmaan osallistuvien tiimien kanssa. Näin tuotetaan tietoa menetelmien soveltuvuudessa paikallisiin ja kyseisen toimialan olosuhteisiin. Saadut kokemukset ja eteenpäin jalostuneet työkalut ja menetelmät julkaistaan edelleen hyötyjulkaisuina. Hyötyjulkaisujen kertyessä voidaan sisältöjä jalostaa paikallisesti spesifeiksi opinnoiksi.
Tutkiva valmennusote ja hyötyjulkaisujen tuottaminen ovat hyvin lähellä korkeakoulujen perustehtävää. Yksi korkeakoulujen päätehtävissä kun on uuden tiedon löytäminen ja sen eteenpäin siirtäminen laajemmalle hyödyntäjäjoukolle.
Miten Draft-ohjelma toimiii
Nykymuotoisessa Draft-ohjelmassa mukana olevat oppilaitokset järjestävät yhteisen haun kolme kertaa vuodessa kummassakin maakuntakeskuksessa Joensuussa ja Kuopiossa. Kussakin haussa valitaan kerralla korkeintaan 8 tiimiä mukaan ensivaiheeseen, jossa jokainen tiimi saa 1000 euroa mikrorahoitusta ja pääsee 4 kuukauden valmennusjaksolle. Tämän jälkeen tiimeillä on mahdollisuus hakea 4 kuukauden jatkovaiheeseen ja saada 3000 euron jatkorahoitusta.
Ensimmäisen vaiheen valitsijaraati muodostuu korkeakoulun omista asiantuntijoista ja jatkovaiheen raadin muodostavat rahoittajien, elinkeinoyhtiöiden ja yrittäjien edustajat. Draft-ohjelmaan hakukelpoisia ovat tiimit, joissa on vähintään yksi opiskelija, henkilökunnan jäsen tai alumni Draft-ohjelman oppilaitoksista. Tiimin muut jäsenet voivat olla ketä vain. Tiimin minimikoko on kaksi jäsentä.
Jokaisella tiimillä on oma henkilökohtainen valmentaja
Jokainen tiimi saa vähintään yhden henkilökohtaisen valmentajan. Kullakin valmennusjaksolla tiimi ja valmentajat tapaavat noin kerran kuukaudessa. Tapaamisessa käytetään tyypillisesti jotakin tiettyä liikeidean analysointiin tai jatkojalostamiseen liittyvää työkalua tai menetelmää. Tapaamisen aikana käydään läpi tiimin toimenpidesuunnitelmaa ja sovitaan seuraavista kaupallistamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Rahoitusta vastaan tiimi lupautuu toimittamaan heidän kokemuksistaan kertovan nk. kokemusraportin ja valokuvia.
Normaalien tapaamisten lisäksi valmentajat osallistuvat tiimille tärkeisiin työvaiheisiin, kuten yrityksen perustamiskokous, neuvottelut rahoittajien, yhteistyökumppaneiden tai tärkeän asiakkaan kanssa. Osallistumalla näihin tilanteisiin, tutkivat yritysvalmentajat pystyvät tuottamaan sellaisia hyötyjulkaisuja, jotka parantavat viestin kulkua ja keskinäistä työnjakoa koko paikallisessa yrityspalveluverkostossa.
Tuloksia viimevuosilta
Hakijatiimit
Vuosien 2019 ja 2020 aikana Draft-ohjelmaan haki Joensuussa yhteensä 89 tiimiä, joista ensimmäiseen tai jatkovaiheeseen valittiin yhteensä 48 tiimiä. Valitut tiimit ovat ovat yli 60 % naisten vetämiä tiimejä.
Syntyneet yritykset
Vuosina 2019 ja 2020 tiimit, jotka olivat osallistuneet ohjelmaan perustivat yhteensä 12 yritystä, joista 9 oli naisten perustamia yrityksiä (75 %). Esimerkkejä Lietsu Palvelut Oy, Toasted Oy, Juuriska Oy, Hyvää Luonnollisesti Oy, Löytönen Wallpaper Oy, Spikeboys Oy, FoResting Oy, Kniteco Oy.
Hyötyjulkaisut
Vuosien 2020 ja alkuvuoden 2021 aikana on tuotettu yhteensä 67 hyötyjulkaisua (blogit, oppaat, videot, podcastit). Draft-ohjelman sivuston kävijämäärä kasvoi 50 prosentilla vuodesta 2019 vuoteen 2020. Alkuvuoden 2021 kävijämäärä on 60 % suurempi, kuin edellisen vuoden vastaavan ajanjakson kävijämäärä. Suosituimman julkaisun lukijamäärä on 300 % suurempi, kuin edellisen vuoden saman ajanjakson suosituimmalla kirjoituksella.
Uusien tai edelleen jalostettujen hyötyjulkaisuina julkistettujen yrityskehitysmenetelmien tai työkalujen määrä on neljä: käänteinen tuloslaskelma, yhden sivun liiketoimintasuunnitelma, liikeidean esityspohja, www-sivujen rautalankamalli.
Mikä Draft-yrittäjyysohjelmassa on innovatiivista?
Draft-yrittäjyysohjelmassa kehitetyssä tutkivan yrittäjyyden -toimintamallissa innovatiivisuus rakentuu kolmelle peruspilarille:
1. Jokainen valmennukseen osallistuva tiimi nähdään ”living labinä”, eli kokeiluympäristönä, jonka avulla voidaan testata ja hioa erilaisia uusia yrityskehittämisen työkaluja siten, että ne voidaan julkaista paikalliseen kontekstiin paremmin soveltuvina versioina.
2. Jokainen tiimi ja tiimin valmentaja nähdään omana tutkimusretkikuntana, joka tuottaa paikallisesti relevanttia toimialaspesifiä tietoa. Nämä tiedot ja hyvät käytännöt jalostetaan hyötyjulkaisuiksi. Näin kaikki alueen yritykset hyötyvät hyvistä ratkaisuista.
3. Panostaminen hyötyjulkaisuiden tuottamiseen mahdollistaa toiminnan osittaisen pyörittämisen korkeakoulujen perusrahoituksen turvin siten, että toiminnan ei tarvitse tuottaa opintopisteitä. Tämä on tärkeää, sillä useat yrittäjyyspolulla palkkatöissä olevat henkilöt eivät ole kiinnostuneita opintosuorituksista.