Liisi Vuorjoen käy läpi kehittämänsä tekstiilituotteen syntyvaiheita. Se on upea esimerkki intohimoisesta suhtautumisesta kehittämistyöhön ja halusta oppia. Liisin prosessissa keskiössä ei ollut yksittäinen tuoteidea tai tietty tunnettu asiakkaan ongelma. Hänelle tärkeimpänä motivaation lähteenä oli kehittää tuote, johon yhdistyy oma kiinnostus tekstiileihin, ja jolle on aina kysyntää.
1.2.2021
Liisi Vuorjoki, Kniteco Oy
Helena Puhakka-Tarvainen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lisää kirjoituksia Liisi projektista
Minä Liisi
Olen Liisi Vuorjoki Pohjois-Karjalasta Joensuusta ja aloitin opinnot Riverian tekstiili- ja muotialan koulutuksessa 2019 tammikuussa. Jo aloittaessani minulla oli ajatus siitä, että tulen työllistämään itseni yrittäjänä. Olin juuri ennen opintojani käynyt TE-toimiston järjestämän yrittäjyyskurssin ja ideana mulla oli lähteä myymään verkkokaupan kautta kasvikuitukankaita, kuosisuunnittelua sekä käsin valmistettuja tuotteita kuten kierrätysastioista valmistetut lampunjalat ja verhoillut lampunvarjostimet. Jotain sellaista kivaa, minkä tekemisestä itse pitäisin!
Käsityöläisyrittäjyyden vaatimusten ymmärtäminen johti kuitenkin siihen, että hylkäsin ajatuksen käsityöläisenä tai käsityötaiteilijana toimimisesta. Täytyisi pystyä luomaan jatkuvasti designia ja huippulaatua, jotta asiakas maksaisi todellisen hinnan tuotteen valmistamisen vaatimasta ajasta. Huipputaidon saavuttaminen taas vaatisi sen, että pystyisi keskittymään vain tiettyjen tekniikoiden opiskeluun. Oma vahvuuteni on kuitenkin monipuolisuus ja parhaimmillani olen suunnittelijana.
Löytyisikö tuote, jolle on aina kysyntää?g
Kaikki elämän varrella tapaamani ihmiset ja kokemani asiat vaikuttavat omaan ajatteluun. Yksi vuosia sitten tapaamani kaupallisen alan opiskelija pohti omaa mahdollista yrittäjän uraansa ja totesi, että hän aloittaa myymään tuotteita, joita aina tarvitaan – esimerkiksi saniteettituotteita. Hänen pohdintansa jäi korvani taakse ja palautui mieleeni, kun mietin omaa yritysideaani. Voisinko yhdistää jotain alkuperäisestä ideastani tuotteeseen, jolla on aina kysyntää. Pallottelin ajatusta erilaisista alusvaatteista.
Savonia-ammattikorkeakoulun avoimissa opinnoissa suoritin joitakin kursseja liittyen funktionaaliseen vaatetukseen ja kestävän kehityksen mukaiseen muotiin. Opin vaatteen mitoituksen, leikkauksen, saumojen, värin ja materiaalin vaikutuksista siihen mikä koetaan toimivana. Samoin näkemykseni laajeni siitä, mitä kaikkea kestävän kehityksen mukainen vaatetus voi pitää sisällään. Idea uudenlaisesta kuidusta valmistetuista ekologisista alusvaatteista jatkoi kehittymistään.
Tiedon kerääminen ja idean hahmottuminen
Tutkin ja keräsin tietoa erilaisista kuiduista, niiden ominaisuuksista ja saatavuudesta. Läheisimmältä kasvikuiduista tuntui nokkonen, joka kasvaa rikkaruohona ympäri maailmaa. Nokkosella on pitkä historia tekstiilinä myös Euroopassa. Teollinen tuotanto ja puuvillan tulo markkinoille syrjäytti nokkosen, mutta esimerkiksi Saksan armeijan sanotaan käyttäneen nokkosta vaatetuksessaan vielä ensimmäisen maailmansodan aikaan puuvillapulan vuoksi. Nokkonen on kuituna erittäin luja ja kuidun onton rakenteen vuoksi erinomainen lämpöominaisuuksiltaan. Sileän tuntunsa vuoksi myös Pohjolan silkiksi mainittu. Ihana kontrasti ulkokuoren ja sisäpuolen välillä!
Tässä vaiheessa muotoutui ajatus tuotteesta: kokonaan kasviperäinen lämmittävä aluskerrasto. Research gate -portaalin kautta pääsin lukemaan tutkimuksia, joista opin sekä nokkosen ominaisuuksista että siitä, miten sitä on onnistuttu kehräämään teollisuuteen sopivana laatuna. Näin tuotteen materiaaliksi valikoitui nokkos-tencel. Tencel-materiaali tuo valmiiseen neulokseen omat erinomaiset ominaisuutensa, kuten kosteudensiirto-ominaisuudet.
Seuraavaksi etsin tietoa siitä, minkä kokoiset markkinat kerrastoille on sekä tulisiko tuotteen olla ohut, paksu tai jotakin siltä väliltä. Selvittämistä vaati myös, millaisen langan tuote vaatii, minkä verran sitä tarvitaan ja mistä sitä saa. Missä suhteessa nokkosen ja tencel-kuidun tulisi olla lopullisessa tuotteessa, minkä tyyppinen neulos olisi hyvä ja kuka sellaista neulosta valmistaa. Millainen kerraston tulisi olla, jotta se tavoittaisi asiakkaan tarpeet, ja täyttäisikö se funktionaalisen vaatteen kriteerit. Kuka pystyisi tekemään kaavoituksen ja sarjonnan, ja missä varsinainen tuotteen ompelu ja valmistus voisi tapahtua kustannustehokkaasti. Millaiset kokomerkinnät ovat eri maissa potentiaalisella markkina-alueella ja miten tuotetta hoidetaan. Kuka valmistaa tuotelaput, mihin ne kiinnitetään ja millä tavalla. Miten tuote pakataan, mikä on myyjän osuus hinnasta. Loputtomasti kysymyksiä ja monenlaisia vastauksia, ja kaikki nämä tekijät yhdessä vaikuttavat sekä tuotteen valmistus- että myyntihintaan. Tuotantokustannusten ja myyntihinnan tarkennuttua päästään siihen, mikä on tuotteen brändi – lähempänä luksusta vai markettituotetta? Tämän valinnan jälkeen samat kysymykset ovat edessä uudestaan: missä pakataan, missä myydään, kuka on ostaja, jne.
Suunnittelu
Osana funktionaalisen vaatetuksen kurssia (Savonia AMK avoimia opintoja) suunnittelin ensimmäisen prototyypin raglanhihaisesta kerrastosta. Luonnos auttoi minua laatimaan myös ensimmäiset tarjouspyynnöt kaavoituksesta ja ompelusta ja sitä kautta hahmottamaan tuotteen kulurakennetta. Tavoitteena on löytää sopivat ammattilaiset mahdollisimman läheltä sekä kotimaisen työn näkökulmasta mutta toteuttaen myös kestävän kehityksen periaatteita.
Neuloksen hankinta
Nokkosesta valmistetun valmiin neuloksen löytäminen oli ennakoitua haastavampaa. Lopulta löysin neulosta Italiasta, mutta siinäkin oli seassa puuvillaa, jota en omaan tuotteeseeni halunnut. Neulos ei myöskään ollut interlockia. (joka valikoitui neulostyypiksi sen kaksinkertaisen, siis lämpimän ja sileän alusvaatteisiin soveltuvan rakenteensa vuoksi) Suomessa Interlock-neuloksia valmistaa oriveteläinen Orneule, johon otinkin yhteyttä ja kyselin alustavaa tietoa minimitilausmääristä ja langalta vaadittavista ominaisuuksista.
Seuraavaksi aloitin nokkos-tencel -langan etsimisen markkinoilta, ja myöskään se ei ollut helppo tehtävä. Yhden tuottajan löysin Etelä-Koreasta, toisen Saksasta ja kolmannen Sveitsistä. Hinta ja vaaditut minimitilausmäärät olivat näissä korkeita, joten jätin asian toistaiseksi hautumaan. Sen sijaan aloin pohtia ajatusta omasta kehräämöstä. Voisi olla järkevä vaihtoehto tuottaa itse lankoja, joita maailmanmarkkinoilla tuntui olevan hyvin vähän saatavilla etenkään pieninä määrinä. Osana opintoihin liittyvää Yritystoiminnan suunnittelukurssia teinkin liiketoimintasuunnitelman kehräämölle.
Harjoittelu – merkittävä sivupolku
Kesän 2020 vietin opintoihini liittyvässä harjoittelussa Ruukin kehräämöllä. En liioittele yhtään sanoessani, että rakastin jokaista viettämääni hetkeä kehräämössä Matildassa hieman Salon eteläpuolella. Jo ensimmäinen puhelu yrittäjä Sini Honkalalle oli innostava. Harjoittelun aikana opin perustiedot kuituihin ja niiden käsittelyyn liittyen. Ruukin kehräämöllä tuotetaan lankaa pääasiassa alpakan villasta ja lisäksi langoista jalostetaan erilaisia tuotteita kehräämön yhteydessä toimivaan myymälään. Totesin, että nautin tuosta ihanasta käytännönläheisestä työstä, joka perustuu kuitenkin käsityöhön ja siihen, miltä hyvä materiaali tuntuu – oli se sitten kuitu, lanka tai valmis tuote. Sain Siniltä paljon kannustusta omiin suunnitelmiini, myös ajatukseen kerrastosta ensimmäisenä tuotteena.
Idean hiominen
Syksyllä 2020 palasin opintojen pariin ja aloitin toisen yrittäjyyteen liittyvän kurssin (Yrityksessä toimiminen) suorittamisen. Kurssiin liittyen päätin toteuttaa joitakin tuotteita myyntiin NY-yrittäjänä ja suorittaa lisäopintoja tuonnista ja viennistä. Tuossa yhteydessä kurssikokonaisuuden opettaja Sanna Lappalainen Riveriasta kysyi olinko jo hakenut opiskelijoiden uusille yritysideoille suunnattuun Draft-ohjelmaan. Olipa erinomainen kysymys! Seuraava hakukierros olikin heti syyskuussa, ja tiimini jäseniksi sitoutuivat aiemmin ompelijaksi valmistunut Elina Gröhn sekä web-developerina toimiva yrittäjäveljeni.
Draft-ohjelmassa hakemuksiin perustuvan esikarsinnan jälkeen liiketoimintaidea esitellään monialaiselle asiantuntijaraadille. Ensimmäiseen idean esittelyyn raadille olin valmistautunut annetun selkeän esityspohjan avulla. Hioin tekstit ja sen mitä halusin sanoa, ja tein harjoitusesityksiä kellon kanssa. En ole koskaan ennen valmistautunut mihinkään esitykseen noin hyvin – eipä minulla ole ennen ollut siihen pakottavaa tarvettakaan. Onnistuin hyvin ja olin niiden onnellisten joukossa, jotka pääsivät mukaan ohjelmaan.
Draft-ohjelmassa menestymiseen kuuluu mikrorahoituksen lisäksi sparrausta kokeneiden yritysvalmentajien kanssa. Valmentajikseni valikoituivat pitkän linjan kv. liiketoiminnan asiantuntija ja lehtori Iouri Kotorov sekä itsekin vastikään yrityksen perustanut projektipäällikkö Helena Puhakka-Tarvainen Karelia-ammattikorkeakoulusta. Valmentajien kanssa pääsin hiomaan kokonaisuutta ja sain ulkopuolista näkökulmaa. Kenelle myyn tuotteen, miksi, miten ja mihin hintaan? Nämä olivat tärkeitä kysymyksiä, joihin en ollut vielä aiemmin ehtinyt paneutua riittävästi. Myös stereotyyppisen asiakkaan olin hahmotellut ennalta ehkä liikaa itseni tai tuntemieni ihmisten kaltaiseksi ottamatta huomioon muita potentiaalisia ja maksukykyisiä asiakasryhmiä.
Osana valmennusprosessia laadin tuotteilleni neljä erilaista user personaa. Asiakaspersoonien elämään syventyessä pääsee hyvin käsiksi niihin ongelmiin, joiden ratkaisua omalla tuotteella tavoitellaan. Tuotetta kehitetään eteenpäin valikoitujen persoonien palautteen avulla. Asiakkaan palautteen, kokemusten ja tarpeen pohjalta tuotekehitystä päästään viemään eteenpäin.
Kommunikaatio – idean päästäminen lentoon ympäröivään maailmaan
Yritysidea hiomisprosessin aikana tarve kommunikoida, konsultoida ja kysyä neuvoa on kasvanut. Alun ideointi- ja tutkimusvaihe tapahtui omassa rauhassa – kommunikointi olisi vienyt myös liikaa energiaa ja hajottanut ajatuksia. Pikkuhiljaa ideoista ääneen puhuminen, erilaisten esitysten tekeminen ja keskustelu eri lähtökohdista tulevien ihmisten kanssa on tullut helpommaksi ja luontevammaksi, ja ennen kaikkea antanut valtavasti lisäarvoa liikeidean kehittymiselle. Aiemmin otin yhteyttä ihmisiin mieluummin sähköpostitse, jolloin sain rauhassa miettiä sanottavani. Nykyään puolestaan tuntuu helpommalta ottaa puhelin käteen ja soittaa, ja vuorovaikutus onkin ihan toisenlaista puhuessa tai vaikka Teamsin välityksellä kuin pelkästään kirjallisesti.
Myös tuotteen valmistamiseen osallistuvien ihmisten kanssa kommunikointi on tärkeää, jotta virheiltä ja väärinymmärryksiltä vältytään ja yhteisen luottamuksen rakentamiseksi. Pitää pystyä kysymään myös kaikki ns. tyhmät kysymykset, vaikka varmasti on paljon sellaisia oleellisia kysymyksiäkin, joita ei osaa kysyä tarpeeksi ajoissa. Se ihmeellinen juttu asioiden läpikäymisessä toisten ihmisten kanssa on, että usein saa vastauksia sellaisiinkin kysymyksiin, joita ei osannut itse edes esittää!
Tulevaisuus
Kankaita tarvitaan aina – mutta mitä on kangas ja mistä ja miten se valmistuu? Kuluneen vuoden aikana olen tutustunut erilaisiin luonnonkuituihin ja niiden ominaisuuksiin. Läheisimmältä kasvikuiduista tuntui alusta asti nokkonen. Olen käyttänyt nokkosta elintarvikkeena ja lapsuudessa tutustunut ikävän läheisesti sen puolustusmekanismiin. Kuitenkin nokkonen, vihulainen, assosioituu lapsuuden pitkiin ja aurinkoisiin kesiin leikkien serkkujen kanssa maalla mummolassa, joten siihen on positiivinen tunneside. Kehittämäni yritys vastaakin vahvasti omaa arvomaailmaani: asiat tehdään kestävästi, hitaasti sekä kunnioittaen luontoa ja elämää.
Matkani yrittäjäksi on vasta alussa, mutta jo tässä vaiheessa haluaisin sanoa rohkaisuna muille introverteille, ettei ajattelu ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa. Mielikuvitus on maailma, jossa olet täysin vapaa eikä mikään rajoita ajatusten suuntaa. Myös tiedon maailma on nykyään melko rajaton. Ajattelu ja oppiminen voi tapahtua koulussa ja oppilaitoksissa, mutta hyvin myös sen ulkopuolella. Olen saanut paljon kannustavaa palautetta ja sitä kautta tullut paljon rohkeammaksi ilmaisemaan omia ajatuksiani. Olen myös tutustunut valtavan moneen itselleni uuteen yrittäjään ja ihmiseen, ja oppinut aivan valtavasti. Jo se on tehnyt tästä matkasta yrittäjäksi arvokkaan, olipa lopputulos nokkoskerrastojen suhteen mikä tahansa. Hain myös Draft-ohjelman jatkokierrokselle, jonka avulla pystyn toivottavasti jälleen ottamaan uusia harppauksia yrittäjyyden tiellä.